Uutislehti 5/2019
Itä-Euroopan tiimimme olivat kesän jälkeen väsyneitä mutta onnellisia!
Sadat innokkaat lapset ja nuoret olivat mukana viidellätoista
leirillä. Lue tästä numerosta leiriläisten ja vetäjien kirjeitä!
Pintaa syvemmälle!
RUMEN IVANOV, Bulgarian Mission Possiblen johtaja
Efe on yksitoistavuotias. Hänen nimensä on turkkilainen ja tarkoittaa "vahva nuori mies". Hänellä on erittäin hyvä käytös ja ystävällinen luonne. Hän tuli kesäleirillemme ensimmäistä kertaa kuultuaan veljeltään kuinka mahtavaa Dobromirkan leireillä oli!
Kun Efe saapui leirikeskukseen, hän ei tiennyt, emmekä me, että tällä leirillä hän tutustuisi henkilökohtaisesti Jeesukseen!
Ennen erään raamattutunnin alkua meillä oli, kuten joka kerta, laulua ja rukousta. Mutta tällä kertaa kukaan ei tahtonut lopettaa! Ja niin laulu jatkui ja jatkui, ja sitten aloimme rukoilla toistemme rukousaiheiden puolesta.
Efe sanoin silloin, että hän haluaisi ottaa Jeesuksen vastaan elämäänsä!
Sen jälkeen kun olimme rukoilleet hänen kanssaan, hän ryhtyi heti toisten kanssa rukoilemaan tovereidensa puolesta!
Lastenleiriä seurasi nuortenleiri. Sen teemana oli "Pintaa syvemmälle".
Kaikilla leireillämme on hengellisiä päämääriä ja ne ovat enemmän kuin pelkkää mukavaa yhdessäoloa. Mutta tällä leirillä oli keskeisenä ajatus siitä, että meidän on tultava todellisiksi Jeesuksen opetuslapsiksi.
Halusimme rohkaista nuoria palvelutyöhön.
Ja he olivat valmiita siihen!'
Sydämeni iloitsi,
kun näin näiden nuorten halun
kasvaa hengellisesti ja kun katsoin,
kuinka he rukoilivat toistensa puolesta.
Seurakunnalla on toivoa!
Mitä leiriläiset sanoivat
Elizaveta, 16, Bulgaria:
"Nämä leirit ovat minulle tärkeä osa kesää,
koska leirillä pääsen aina lähemmäs Taivaan Isää.
Dobromirka on ainutlaatuinen paikka,
ja kaikki kokivat kuinka hyvää ja hauskaa
on olla yhdessä ja Jeesuksen läsnäolossa!
Leirin jälkeen olen kokenut olevani kuin uusi ihminen!
Vain viisi päivää siellä,
ja olen kokenut valtavaa muutosta itsessäni.
Opin ja koin asioita, joita en vaihtaisi mihinkään.
Kiitos, että olette valmistaneet meille tämän paikan!”
Vadim, 15, Odessa:
“Leiri teki tästä kesästä elämäni parhaan!
Kiitos vetäjille upeasta ajasta!
Toivon, että ensi vuonna voin olla mukana tiimissä avustajana!"
Gabriela, 10, Bulgaria:
"Tämä leiri oli mahtava!
En tiedä millainen kesäni olisi ollut ilman sitä.
On upeaa, kun siellä on paljon lapsia
ja meistä tulee ystäviä,
kuulemme Jumalasta ja laulamme yhdessä!"
Radostin, 12, Bulgaria:
"Tykkäsin ruuista,
raamattutunneista ja elokuvista.
Ja leirinuotio oli tosi kiva.
Suosikkini oli Talenttien ilta!”
Jordan, 15, Bulgaria:
"Olen kiitollinen Jumalalle,
että pääsin leirille mukaan myös tänä kesänä.
Leirin jälkeen olen ollut avoimempi
ja olen tullut kärsivällisemmäksi ja kiitollisemmaksi.
Tällä leirillä pystyin avaamaan sydämeni Jumalalle uudella tavalla,
ja hän otti pois kipuni ja suruni."
Borislav, 17, Bulgaria:
"Minulla on pelkkää positiviista sanottavaa
näistä kesäleireistä!
Tämän kesän leirillä sain kokea paljon siunauksia.
Jumala avasi loistavien opettajien kautta
silmäni näkemään monia asioita
ja vastasi moniin kysymyksiini!"
Anna, 16, Bulgaria:
"Leiri oli erittäin hengellinen ja koskettava.
Se sai minut muuttamaan asenteitani ja ajattelutapaani.
Se myös innosti minua lukemaan enemmän Raamattua.
Leirin jälkeen olen erottanut joka päivä aikaa
Raamatun lukuun ja rukoukseen.
Leirillä sain myös rohkeutta kertoa uskostani muille."
Dani, 14, Bulgaria:
"Tämä oli viides kerta kun olin Dobromirkassa leirillä.
Tämä oli ehdottomasti yksi hienoimmista kokemuksista,
mitä minulla on ollut.
Todellisia ystäviä, loputtomia pelejä,
kiinnostavia taideprojekteja,
opetusta, rukousta ja laulua,
ja huomio mitä saimme Mission Possiblen tiimiltä.
Se kaikki teki tästä leiristä unohtumattoman.
Uskon, että leirillä oli suuri vaikutus kaikkiin osallistujiin.
Ehdottomasti suosittelen näitä leirejä!
Kiitos kaikille koko sydämestä,
että teitte tästä leiristä niin upean!!!"
Mitä avustajina olleet nuoret sanoivat
Aleksei, 16, tuli Jekaterinburgin leirillä uskoon ja halusi jäädä avustajaksi sitä seuraaville leireille:
“Ensimmäiset kaksi päivää mietin vain,
miten pääsisin tupakalle...
Kun minut saatiin kiinni, pelkäsin, että minut laitettaisiin kotiin.
Mutta sain jäädä, ja annoin salaa tuomani tupakka-askin pois.
Eli en polttanut kolmeen viikkoon.
"Kiitos kaikille, jotka tukivat ja kuuntelivat minua!
Keskustelut auttoivat minua tosi paljon!
Haluan käydä seurakunnassa
ja pitää yhteyttä kaikkien kanssa."
Dasha, 14, Jekaterinburg: “Näiden kolmen viikon aikana tapasin mahtavia ihmisiä ja sain uusia ystäviä. Työntekijänä on paljon kiinnostavampaa olla kuin leiriläisenä! Vakuutuin myös siitä, että Jumala vastaa rukouksiin. Olen rehellisesti sanottuna vieläkin sen vuoksi aivan shokissa!
"Aika leirillä oli minulle erittäin tärkeä.
Olen kiitollinen siitä Jumalalle ja kaikille,
jotka antoivat sen eteen palan itsestään ja elämästään!”
Marina, 15, Ukraine:
“Tällä leirillä minulle selvisi, mihin ammattiin haluan valmistua!"
Marina on köyhästä perheestä eräästä Odessan alueen kylästä, jossa olemme pitäneet raamattukerhoa. Hän tuli leirille muutaman muun kylän lapsen mukana.
Alussa hän seisoi syrjässä eikä halunnut puhua kenenkään kanssa. Saimme hänet kuitenkin osallistumaan iltatapahtumien esitysten valmisteluun. Erään illan juontovastuu osui Marinalle, vaikka hän pelkäsi hirvittävästi esiintymistä! Hän kuitenkin onnistui loistavasti ja ihmetteli sitä itsekin.
Sen jälkeen hänestä tuli kuin toinen tyttö!
Tämän leirin jälkeen pidimme pienemmän leirin Marinan kotikylässä. Hän oli innokkaana mukana järjestelyissä. Nyt hän on kylän raamattukerhossa kaikkein aktiivisin osallistuja.
Marina on tullut vilpittömästi uskoon, saanut paljon uusia ystäviä ja kertoo kaikille kokemastaan. Lisäksi hän on päättänyt alkaa koulun jälkeen opiskella viestintää ja esiintymistä!
Mitä vanhemmat sanoivat
“Haluan kiittää kaikkia, jotka johtivat Elena-tyttöni Herran luo!
Hän on nyt valtavan innostunut löytämästään uskosta ja kaikesta kokemastaan.”
“Tuskin tunnistan tytärtäni nyt, hän muuttui leirillä niin paljon!
Kiitos teille työstänne!"
“Minulla ei ole sanoja,
joilla voisin ilmaista kiitollisuuteni siitä,
mitä Aleksei sai kokea!
Hän todella kohtasi Jumalan!
Olen kiitollinen, että maailmassa on
teidän kaltaisianne aidosti uskovia ihmisiä."
Mitä vetäjät sanoivat
ANDREI IVANOV, Jekaterinburgin työn johtaja (kuvassa):
Kolme kesäleiriämme olivat valtavien löytöjen aikaa! Joku löysi ystävän, joku sai tärkeää kokemusta, joku teki oikeita päätöksiä. Kaikki löysivät elämän tärkeimmän asian – Jumalan.
Leirillä oli useita nuoria, jotka tupakoivat, olivat kokeilleet huumeita tai kokeneet jatkuvaa väkivaltaa kotonaan.
Kuinka ihmeellistä oli nähdä,
kuinka kahdeksan kaikkein vaikeimman nuoren kasvot
muuttuivat silmiemme edessä,
kun he rukoilivat ja ottivat Jeesuksen vastaan.
Pahansuovista, epäluuloisista ja
ylpeistä pienistä aikuisista tuli yhdessä hetkessä
herkkiä ja kuuliaisia lapsia,
jotka olivat valmiita auttamaan ja palvelemaan!
Nämä samat kahdeksan nuorta, jotka olivat juuri tulleet uskoon, pyysivät kyynelsilmin, että saisivat jäädä avustajiksi seuraaville kahdelle leirille. Emme voineet sanoa "ei"!
Kaikki nämä nuoret rukoilevat nyt vanhempiensa puolesta ja jotkut ovat tuoneet heidät seurakuntaan. Jotkut vanhemmat tulivat vierailemaan leirille ja kokivat itsekin Jumalan kosketuksen!
IRINA KALJAKINA, yksi Odessan leirin vetäjistä (kuvassa keskellä kahden muun avustajan Lisan ja Ruutin kanssa)
Leirillämme oli joka ilta tapahtuma, johon nuoret valmistivat ryhminä ohjelmaa: näytelmiä, erilaisia esityksiä, videoita.
He myös tekivät omin käsin lahjoja vanhemmilleen.
Leirin tavoitteena oli tietysti myös hengellinen kasvu.
Mukana oli nuoria,
jotka kuulivat raamattutunneillamme
ensimmäistä kertaa evankeliumin sanoman.
He kutsuivat Jeesuksen vilpittömästi sydämiinsä.
Useimpien leiriläisten vanhemmat ovat riippuvaisia tupakasta, alkoholista ja huumeista. Yksi tavoitteistamme oli opettaa nuorille, että heillä voi olla haustaa ilman pulloa tai pillereitä.
Leirin jälkeen tiimiläisemme pitävät yhteyttä nuorten kanssa, lukevat Raamattua ja rukoilevat heidän kanssaan.
...........................................................................................................
Jakamassa äitiyspakkauksia Bulgarian turkkilaisalueilla
MIRJAMI IVANOV
Ajamme Mission Possiblen tiimin kanssa Etelä-Bulgarian turkkilaisalueella. Ohitamme peltoja ja kirsikkatarhoja, joista suurin osa asukkaista saa vaatimattoman elantonsa. Elämä on köyhää, mutta täällä ei ole sellaista äärimmäistä kurjuutta kuin pohjoisemmissa slummikylissä.
Äitiyspakkauksilla lastattu pakettiautomme pysähtyy pienen seurakunnan eteen. Jaamme täällä tänään pakkauksia. Yhteyshenkilö Tsonka, joka odottaa meitä, on kutsunut 15 odottavaa tai synnyttänyttä äitiä paikalle.
Heitä odottaessamme työntekijämme Daniela puhuu Tsonkan kanssa:
”Vastasyntyneen lapsen äiti jää usein yksin eikä tiedä mitä tehdä. Silloin on tärkeää, että on joku, jonka puoleen hän voi kääntyä. Autamme ja siunaamme häntä – haluamatta häneltä mitään. Syntyy luottamus, äiti uskaltaa kertoa huoliaan, ja jonain päivänä hän tulee seurakuntaan.”
”Äitiyspakkaukset ovat avain kylien naisten saavuttamiseksi.”
Väkeä on kokoontunujt paljon odotettua enemmän. Pieni sali ja sen ulkopuoli on kohta täynnä äitejä, isoäitejä, lapsia ja myös isiä!
Ensin Daniela puhuu, sitten alamme puheensorinan keskellä jakaa pakkauksia.
Iloisen naisjoukon keskellä nuori, odottava äiti nojaa apean näköisenä käsiinsä. Daniela kutsuu tytön juttelemaan erikseen.
Tässä on 15-vuotiaan Denkan tarina:
Yksinäinen tyttö iloisen joukon keskellä
BY DANIELA ENCHEVA
Jokaisella Bulgarian romanitytöllä on haave: että hänestä tulee kerran kaunis morsian, jolla on ihana röyhelöinen puku, muhkea kampaus ja kolme päivää kestävät häät! (Sellaisia ovat yleensä täällä romanien häät, joihin perheet panostavat kaikkensa puutteesta huolimatta!)
Denka on 15-vuotias. Kaunis tyttö. Hän on jättänyt koulun kesken ja on kuudetta kuukautta raskaana. Vuosi sitten hän muutti asumaanyhteen erään saman kylän nuoren miehen, Aleksanderin kanssa.
– Hän oli 20 ja piti minusta kovasti.
– Oliko teillä hääjuhla? kysyin, olettaen että Denka kertoisi kauniista puvustaan ja iloisista pidoista.
– No ei... Muutin vain asumaan hänen perheensä luo. Mutta nyt Aleksanderin äiti ei halua minua. Hän löi minua ja sanoi että painu kotiisi!
– Mitä Aleksander nyt tekee? Käykö hän tapaamassa sinua?
– Ei hän tee mitään, istuu vain kotona. Ei hän halua huolehtia vauvasta.
– Mutta miten sinä sitten pystyt huolehtimaan lapsesta?
Denka kohauttaa harteitaan epävarmana.
– Äiti ja isä varmaan auttavat.
– Käyvätkö he töissä?
– Eivät.
– Millä perheenne elää?
– Kesällä keräämme kirsikoita.
Elämää ilman päämäärää, haaveita ja sisältöä... Denka ja monet muut tytöt elävät pienessä syrjäkylässä, katsovat päivät pitkät televisiota kyllästyneitä elämäänsä. He ovat helppoja uhreja itseään vanhemmille, työttömille ja vastuuntunnottomille miehille.
Pian syntyvä lapsi jää Denkan äidin hoidettavaksi. Mutta entä jos Denka tutustuu toiseen samantapaiseen mieheen, joka lupaa, että pian he menevät naimisiin, ja sama toistuu taas...
Seurakunta on ainoa paikka, jossa nuoret miehet oppivat kunniallisuutta, rehellisyyttä ja vastuuta, kun usko Jeesukseen muuttaa heidät sisäisesti.
– Haluatko opettaa lastasi tuntemaan Jumalan ja elämään Jumalan tahdon mukaan?
– Haluan.
– Sitä varten on tärkeää,
että käyt täällä seurakunnassa,
rukoilet Jumalaa ja kutsut Hänet sydämeesi.
Haluatko, että rukoilen puolestasi?
Muistakaa rukouksin Denkaa ja muita hänen kaltaisiaan tyttöjä, joilla ei ole päämäärää eikä haaveita.
Ja me Mission Possiblen työntekijät autamme seurakuntia olemaan valona ja suolana paikkakunnillaan.
KUVA: Denka odottaa vuoroaan äitiyspakkausjonossa. Laatikoita jakamassa Rumen Ivanov ja Irina Grigorova.
Vadim – joukkueen kapteeni!
LILJA TARAN, Odessa
Muistatko Palijovon kylän Ukrainassa? Olemme aiemmin kertoneet, kuinka aloitimme siellä lasten raamattukerhon tässä köyhässä merenrantakylässä.
Vadim on yksi Palijovon pojista. Lue, miten kesäleirimme ovat muuttaneet hänen elämäänsä:
Viisitoistavuotias Vadim jäi ilman isää jo aivan pienenä.
Äiti kasvatti hänet ja teki paljon työtä ruokkiakseen perheen ja maksaakseen asunnon vuokran Odessassa.
Hän joutui lähettämään Vadimin asumaan isoäidin luo Palijovoon, jossa poika jatkoi koulua.
Tutustuimme Vadimiin tämän kylän raamattukerholaisten kautta. Vuosi sitten hän tuli ensi kertaa kesäleirillemme. Hän oli erittäin ujo ja arka. Leirillä Jumalan kosketti pojan syedäntä ja hän tuli vilpittömästi uskoon.
Leirin jälkeen pidimme jatkuvasti yhteyttä niin Vadimiin kuin muihin nuoriin.
Viime talvena Vadim muutti takaisin Odessaan äidin luo. Hän ilmoitti siitä meille, ja vapaaehtoiset avustajamme Odessassa kutsuivat hänet paikallisen seurakunnan nuortentilaisuuksiin. Hän alkoi käydä niissä säännöllisesti, tutki Raamattua ja tuli avoimemmaksi.
Tänä kesänä Vadim tuli taas leirille. Mutta nyt hän oli aivan erilainen kuin vuotta aiemmin. Näimme hänessä selvää johtaja-ainesta!
Teimme hänestä yhden leirijoukkueen "kapteenin" ja kutsuimme hänet vetämään iltatapahtumia. Vadim ei itse ollut aiemmin tiennyt, että hänellä on tällaisia taitoja!
Leirin jälkeen Vadim pyysi, voisiko hän tulla avustajaksi pienemmille leireille, joita olimme menossa pitämään useaan kylään. (Viikon ajan järjestimme lapsille ohjelmaa heidän omissa kylissään.) Ja hän oli erinomainen avustaja!
Uskomme, että Jumala tulee vielä paljon käyttämään tätä lahjakasta poikaa!
Joulukortteja taas saatavilla!
Meiltä on paljon tiedusteltu joulukortteja, ja nyt niitä on taas saatavilla! Maisemakortit ovat Asko Kuittisen upeasta "Suomalainen maisema" -sarjasta. Piirroskortit on tehnyt pietarilainen Irina Vashenko.
Kortit ovat kaksiosaisia, ja niihin kuuluu kuori. Tilisiirto tulee mukana. Tilaamalla näitä kortteja tuet Mission Possiblen työtä. Kiitos kaikille tilaajille!
Pihlajakortti
Aitakortti
Tähtikortti ja Enkelikortti
Hinta 2.50 kpl, tilaus vähintään 10 kpl
(kortit voivat olla erilaisia).
Yli 50 kpl tilauksessa hinta 2 euroa/kpl.
Toimitus sisältyy hintaan.
Tilaus: [email protected], puh. 045-899 0890
