Mission Possiblen työ Itä-Euroopassa täyttää 50 vuotta: Sukupolvet vaihtuvat - näky pysyy samana
IGNAT "IVO" IVANOV, toiminnanjohtaja
Tänä vuonna tulee kuluneeksi 50 vuotta siitä, kun Mission Possiblen työ Itä-Euroopassa alkoi. Alussa ”salakuljetettiin” Raamattuja. Tilanteen muuttuessa mukaan tuli opetusohjelmia, seurakuntien perustamista, katupartioita ja turvakoteja.
Itse olin 50 vuotta sitten Bulgariassa seurakunnan nuorisotyön johtaja ja sain vastaanottaa Mission Possiblen tuomaa kirjallisuutta. Myöhemmin on ollut ilo palvella samassa organisaatiossa lähettäjäpuolella.
”Vauvasta vaariin”
Työmme kohdistuu kaiken ikäisiin ihmisiin. Vaikeassa asemassa olevat perheet saavat äitiyspakkauksia, muuta apua ja ohjausta ja kuulevat evankeliumin. Työntekijätkin – niin palkatut kuin vapaaehtoiset – ovat eri-ikäisiä. Nuoret, reippaat avustajat jakavat avustuspaketteja senioreille. Kokeneet pastorit ohjaavat nuorempia. Turvakotien lapsilla on vapaaehtoisia ”isovanhempia”.
KUVA: Vapaaehtoistyöntekijämme Sdravka auttamassa lasten talvitakkien jaossa. Hän myös tekee ruokaa soppakeittiöllämme kotikylässään Slatinassa – ja on itsekin perheineen saanut paljon apua tiimiltämme.
Keskeistä työssä on näky – tekijät vaihtuvat
Työmme on jatkunut ja jatkuu sukupolvelta toiselle, koska näky pysyy samana.
Uudet johtajat ja vastuunkantajat nousevat omasta tiimistä
Tiimimme niin Itä-Euroopassa kuin lännessä uudistuvat. Työkentän uudet vastuunkantajat ovat olleet mukana jo vuosia. Heillä on paljon kokemusta, vaikka ikä alkaisi kolmosella. Jaamme tehtäviä ja vastuuta pitkillä siirtymäajoilla. Näin varmistamme sen, että sukupolvien vaihtuessa näky pysyy samana ja evankeliumin työ keskeisenä.
KUVA: Päivi Ranta (oik.) on ottanut yhä enemmän vastuuta Suomen työstä. Hänen vieressään Ukrainan työmme uusi johtaja Tatjana Galitshenko, joka on ollut Odessan tiimissä jo 15 vuotta, ensin vapaaehtoisena avustajana. Ivo ja Mirjami Ivanov ovat Suomen Mission Possiblen perustajäseniä.
Monet työntekijät ovat aloittaneet vapaaehtoisina avustajina ja saaneet itse apua projekteistamme. Parasta onkin, kun autetuista tulee auttajia! Katja, jonka häissä Jekaterinburgissa olin joitakin vuosia sitten, on tästä yksi hyvä esimerkki. Katja on turvakotimme kasvatti, joka yhdessä miehensä Olegin kanssa toimii nykyään turvakodin työntekijöitä. He kuuluvat myös turvakodin johtotiimiin.