Lapset kasvattavat lapsia
IVAN IVANOV, Bulgaria
Kurtkajan kylä sijaitsee Bulgariassa Jambolin kaupungin laitamilla. Se on yksi niistä slummeista, missä Mission Possiblen tiimi aloitti työn viime vuonna. Kurtkajalla on huono maine, eikä sen kurjuutta voi olla huomaamatta. Alueella asuu paljon jo monessa sukupolvessa köyhyysloukkuun jääneitä romanitaustaisia perheitä, joilla ei ole pysyvää osoitetta, vakituista työtä eikä henkilöpapereita. Lukutaidon puute estää hakemasta henkilötodistusta, jota ilman he eivät virallisesti ole olemassa eivätkä voi hakea heille kuuluvia avustuksia.
Vierailu pikku Anin kotona
Ani, 8 kk, istuu kotinsa likaisella lattialla ja katsoo meitä suurilla tummilla silmillään. Olemme tuoneet häntä varten laatikollisen vaatteita ja hygieniatarvikkeita sekä äidinmaidon korvikejauhetta. Vähän aikaisemmin pidimme Kurtkajan pienessä seurakunnassa äitiyspakkausten jakotilaisuuden. Niiden lisäksi mukanamme oli myös vaatelaatikoita hieman isommille lapsille.
Anin äiti, Sofia, pesee vaatteita kodin lattialla. Pyykkivesi on kannettu kauempaa kylän yhteisestä vesipisteestä ja on aivan ruskeaa. Kodissa ei ole sänkyä vanhemmille eikä lapselle, ja kalustus on muutenkin hyvin niukka ja vaatimaton.
Lapset vanhempina
”Melkein 17”, vastaa Anin isä Jonko, kun kysymme hänen ikäänsä. Äiti, Sofia, kertoo olevansa 15-vuotias. Molemmat ovat vielä lähes lapsia itsekin, mutta Anin syntymän jälkeen he ovat joutuneet ottamaan vanhemman vastuun omasta lapsestaan. Kummallakaan ei ole koulutusta eikä työtä.
Jonkon ja Sofian maailmassa tämä on normaalia. Heidän omatkin vanhempansa perustivat perheen hyvin nuorina, samoin sukupolvet ennen heitä. Tämä perinne rikkoo lasten tulevaisuuden ja nielaisee heidät köyhyyden kierteeseen sukupolvi toisensa jälkeen.
Perintönä köyhyys
Koulunkäynnin sijaan Jonko kiertää kaivamassa roskiksia etsien tarvikkeita ja ruokaa perheelleen. He nukkuvat lattialla – sänkyä ei ole. Molemmat sanovat silti olevansa tyytyväisiä elämäänsä yhdessä. Mutta kun kysyin, miten he onnistuvat huolehtimaan lapsestaan, molemmat tunnustivat: ”Se on hyvin vaikeaa.”
Sofia ei enää imetä, ja Anin ruokkiminen on haastavaa. Vaippoja heillä ei ole mahdollisuutta ostaa. ”Meillä ei ole kylpyhuonetta eikä WC:tä. Kannan veden pitkän matkan päästä, ja lasta on hankala kylvettää”, Sofia kertoo. Lupasimme tuoda Anille pian pinnasängyn, ja sängyn myös vanhemmille, ettei perheen tarvitse nukkua lattialla.
Muutoksen siemeniä
Kohtaamiemme ihmisten tilanteet voivat tuntua toivottomilta, mutta jokainen niistä on mahdollisuus kylvää muutoksen siemeniä – apua ja evankeliumia. Jumala rakastaa meitä ehdoitta, ja Hän on lähettänyt meidät tekemään samoin. Muutos tapahtuu yksi ihminen ja yksi sydän kerrallaan sukupolvelta toiselle.
Rukoilemme pikku Anin perheen puolesta ja jatkamme työtä heidän yhteisönsä keskellä. Muista sinäkin heitä ja muita Kurtkajan asukkaita rukouksin.
Jutun kirjoittaja, Bulgarian tiimimme työntekijä Ivan Ivanov sekä pastorin vaimo jakamassa äitiyspakkauksia Kurtkajan pienessä seurakunnassa. Ivan ja tiimi vierailivat kodeissa ja ottivat selvää perheiden tarpeista. "Voimme auttaa myös henkilöpapereiden hankkimisessa", hän lupasi.