Kuinka vastasyntyneen koko edessä oleva elämä muuttui
Galja oli hyvä ja huolehtivainen kolmen lapsen äiti. Mutta nyt hän oli 40-vuotiaana neljännen kerran synnytyssairaalassa neuvottomana. Vauvansängyssä makasi keskosena syntynyt yllätyslapsi. Äiti oli päättänyt luopua lapsestaan...
"Tästä ei tule mitään.
Minun on mahdotonta huolehtia vielä tästä vauvasta!
Mieheni on invalidi.
En ole enää nuori. En jaksa!"
Istuin sairaalahuoneessa keskustelemassa Galjan kanssa. Epätoivo alkoi väistyä. Ajatus lapsen jättämisestä jäi pois. Sijaan tuli huoli pienen ihmisen tulevaisuudesta. Hento lapsi sulatti äidin sydämen.
Vauva alkoi vahvistua ja saada lisää painoa. Ja niin koitti päivä, että sain täytää äitiyspakkauksen ihanilla vaatteilla, laittaa päällimmäiseksi lastenraamatun ja Uuden testamentin ja ojentaa sen Galjalle! Kun vein hänet ja vauvan kotiin, sisarukset katsoivat pikkuruista siskoa heltyneinä ja silittävät häntä varovasti.
”Lapsi saa nyt kasvaa yhdessä äidin, isän ja sisarusten kanssa!
Olen ystävystynyt Galjan kanssa ja pidämme yhteyttä.”