Muut kielet:

Kun Asbestin kuntoutuskeskuksen työntekijä soitti Svetlanalle, kuului puhelimesta vain itkua. Nyyhkytysten lomasta Svetlana sai vähitellen kerrottua, että sosiaaliviranomaiset olivat tulleet ja vieneet hänen 5-vuotiaan tyttärensä Kamillan. Vain kuukautta aiemmin Svetlana tyttärineen oli tullut keskukseen. Hän kuitenkin lähti sieltä jo muutaman päivän päästä, koska ei kokenut tarvitsevansa apua. Svetlanan mielestä ainoa syy hänen ongelmiinsa oli isosisko Elena, joka oli tehnyt lastensuojeluviranomaisille ilmoituksen hänen alkoholinkäytöstään.

Toinen mahdollisuus

Emme kuitenkaan unohtaneet Svetlanaa. Kun soitimme hänelle, hän oli epätoivoinen. Juominen oli jatkunut ja päättynyt Kamillan huostaanottoon. Hän oli ajatellut soittaa meille ja pyytää apua, mutta häpeä esti sen. Sen sijaan hän oli yrittänyt itsemurhaa. Nyt Svetlana oli valmis ottamaan apumme vastaan. Viranomaisten päätöksellä myös Kamilla sai tulla kuntoutuskotiimme äitinsä kanssa. Tällä kertaa Svetlana tarttui saamaansa mahdollisuuteen tosissaan.

KUVA: Äitien ja lasten turva- ja kuntoutuskoti Asbestissa Länsi-Siperiassa on toiminut jo 25 vuotta.

Seitsemän vuoden suru

Svetlana alkoi avata meille elämäänsä. Seitsemän vuotta sitten hän ja hänen miehensä olivat menettäneet keskosena syntyneen poikansa. Svetlana alkoi peittää suruaan juomalla. Mies ei ymmärtänyt häntä, he riitelivät jatkuvasti ja lopulta erosivat. Svetlana menetti elämänsä merkityksen – mitä hän olisi ilman perhettä?

Pelon vankina

Kun toinen mies (Kamillan tuleva isä) osoitti kiinnostusta Svetlanaa kohtaan, tämä heittäytyi suhteeseen kuin viimeiseen oljenkorteen, vaikka mies oli naimisissa ja perheellinen. Äitiyden onnen sijaan Kamillan syntymä nosti pintaan lapsen menettämisen pelon ja monia huolia. Svetlana hoiti Kamillaa yksin, sillä mies eli ensimmäisen perheensä kanssa. Alkoholista tuli taas Svetlanan tuki ja lohtu.

Kun silmälääkäri totesi Kamillalla vaikean karsastuksen, joka vaatisi leikkausta, Svetlana alkoi nähdä painajaisia, joissa hänen syliinsä leikkauksen jälkeen tuotiin kuollut tytär. Ahdistuksen kasvaessa kasvoi juominenkin.

Turva löytyi Jumalasta

Kuntoutuskodissa käsittelimme Svetlanan kanssa hänen pelkojaan. Hän tapasi psykologiamme, keskustelimme paljon, rukoilimme hänen puolestaan ja rohkaisimme häntä turvautumaan Jumalaan. Svetlana ei tuntenut Jumalaa, mutta ymmärsi tarvitsevansa Hänen apuaan ja avasi sydämensä Hänelle.

Ihmeellinen rukousvastaus

Kamillan silmäleikkaus lähestyi. Svetlana pelkäsi lapsensa ja leikkauksen lopputuloksen vuoksi ja oli huolissaan myös kuluista. Hänellä ei itsellään ollut varoja hoitomaksuun. Svetlana rukoili, ja me hänen kanssaan.

Sitten eräänä päivänä tuntematon mies tuli keskukselle ja ojensi Svetlanalle 10 000 ruplaa Kamillan hoitoa varten. Se oli ihme! Svetlana ei osannut kuin itkeä, niin paljon se hänelle merkitsi!

Leikkaus sujui hyvin, ja Kamillan silmät ovat nyt täysin kunnossa. Kiitos Jumalalle Hänen armostaan!

KUVA: Kamilla, 5, on yksi 185 lapsesta, joka työmme tuloksena ei joutunut jäämään lastenkotiin ja menettänyt äitiään.