Joulun valoa orvoille: Valjan tarina
Sisältä kuuluu lasten ääniä, kun työntekijämme Lena ja Sasha ruokakasseineen koputtavat oveen.
Valja ottaa heidät lämpimästi vastaan ja kutsuu peremmälle.
Valjan menneisyys on surullinen – “pelkkiä raunioita”, kuten tiimiläisemme totesi. Hän ja sisar kasvoivat orpokodissa. Kun tuli aika lähteä, siskokset muuttivat yhteiseen asuntoon. Heillä oli vain toisensa.
Ikävä kyllä siskon elämä suistui huumeisiin ja irtosuhteisiin. Hän sai kaksi lasta, tytön ja pojan. Eräänä päivänä, siskon ollessa humalassa, 2-vuotias poika Tolik putosi viidennen kerroksen ikkunasta. Alla oleva suuren puun latva pelasti hänen henkensä. Tolik sai kuitenkin päävamman ja jalat murtuivat.
Sisar kuoli pian huumeiden yliannostukseen. Valja halusi ottaa orvoiksi jääneiden lasten huoltajuuden.
Tolikin ja tuberkuloosia sairastavan Sonjan hoitaminen on ollut raskasta, mutta Valja on huolehtinut heistä uutterasti. Orpo tietää, mitä on olla orpo, ja Valja on halunnut antaa siskonsa lapsille sen, mitä häneltä puuttui – oman perheen.
Viime jouluna Valja tuli ensimmäistä kertaa seurakuntaan tiimimme kutsumana. Hän odotti lasta, ja hänen kumppaninsa oli jättänyt hänet kuultuaan asiasta.
Tuossa seurakunnan joulujuhlassa Valja kuuli jouluevankeliumin ja ymmärsi, että tarvitsi Jumalan armoa ja että Jumala lähetti Poikansa maailmaan hänenkin tähtensä. Hän otti vastaan suurimman lahjan, Jeesuksen, ja hänen elämänsä sai uuden suunnan.
Joulun jälkeen Valja soitti työntekijällemme Lenalle ja kertoi raskaudestaan. Keskustelu vahvisti päätöksen pitää vauva, ja niin Valjan perhe kasvoi vielä yhdellä lapsella. Lenasta on tullut Valjalle tukihenkilö ja ystävä, jolle voi soittaa milloin tahansa.
Lena ja Sasha astuvat Valjan pieneen yksiöön. Vastassa onkin kolmen lapsen sijaan neljä!
– Kuka tämä tyttö on? Lena kysyy.
– Ystäväni sairastui koronaan ja otin lapsen hoitoon, vastaa Valja.
– Miten selviydyt?
– Hienosti! Et kai sinä turhaan opettanut minua rukoilemaan? Rukoilen ja se auttaa!
Jumala on orpojen isä (Ps. 68:6).
Valja on saanut seurakuntaperheen ja Isän, jonka puoleen hän voi lastensa kanssa kääntyä.