Ihmisiä neljän seinän sisällä
ANDREI IVANOV, Jekaterinburg
”Sen, joka ei ole itse kokenut koronavirustautia,
on vaikea ymmärtää niitä,
jotka siihen sairastuvat.”
Noin 2000 vuotta sitten apostoli Paavali kirjoitti: ”Hän on tehnyt koko ihmissuvun yhdestä ainoasta ja asettanut kansat asumaan kaikkialla maan päällä. Hän on säätänyt ihmisille määräajat ja asumisen rajat, jotta he etsisivät Jumalaa -- .” (Apt. 17:26-27)
Tänä keväänä ihmiskunta tuli tuntemaan konkreettisemmin kuin varmaan koskaan aiemmin, että maailma ei ole kovin suuri ja että olemme samaa perhettä. Valitettavasti on usein niin, että yhteiseen kotiimme on tultava jokin kriisi, että etsisimme Jumalaa.
Pandemia muutti ihmisten tavanomaisen elämän kaikkialla maailmassa. Jouduimme karanteeniin ja noudattamaan tarkkoja hygieniamääräyksiä. Samalla näimme, kuinka ihmiset sairastuivat tai menettivät työpaikan, mielenrauhan ja tulevaisuuden toivon.
KUVA: Oltuaan sairaalassa eristyksissä kaksi viikkoa Andrei lähti jakamaan avustuksia hädänalaisille perheille. Oman sairauden kautta saadusta immuniteetista oli nyt paljon hyötyä.
Kaikki tämä on ollut suuri haaste seurakunnalle. Seurakunta, joka tuntee Vapahtajansa ja Jumalan Sanan, on varustettu tällaisia tilanteita varten. Meidän täytyy tunnistaa ja käyttää kaikki mahdollisuudet julistaa evankeliumia käytännöllisellä tavalla ja auttaa ihmisiä.
Hätää kärsiviä perheitä asunnoissaan
Pandemian aikaisten rajoitusten vuoksi perheet, joilla muutenkin on ollut vaikeaa, joutuivat ennennäkemättömään hätään.
Lähes kaikissa perheissä,
joita olemme auttaneet,
vanhemmat menettivät työpaikkansa
ja tulojensa lähteen!
Lisäksi monet perheistä kuuluivat sairauksien vuoksi riskiryhmään.
Käytimme paljon aikaa perhevierailuihin ja avun vientiin. Lapset ja vanhemmat olivat meidän tuomamme avun varassa.
Lisäksi veimme AIDS-keskuksen työntekijöiden kanssa elintärkeitä lääkkeitä HIV-positiivisille henkilöille, jotka eivät voineet itse poistua kotoaan niitä hakemaan. Yhtenä päivänä viikossa keskityimme sielunhoitoon puhelimitse.
"Uskomme, että kriisiaikojen kautta
monien ihmisten sydämet avautuvat Jeesukselle
ja heidän elämänsä suunta muuttuu."
KUVA: Turvakodeissa pidettiin korona-aikana monet synttärit. Niitä ei tarvinnut siirtää, koska vieraat asuivat saman katon alla!
40 henkeä monta viikkoa turvakodin alueella
Korona-aika oli haasteellinen myös omalle turvakodillemme. Maaliskuun 23. päivänä alkoi karanteeni. Siellä asuvat 26 lasta (iältään 3-19) sekä neljä kuntoutuksessa olevaa äitiä eivät voineet poistua kodin alueelta. Myös henkilökunta oli siellä ympäri vuorokauden. Minä ja vaimoni Natasha, jotka johdamme työtä, siirryimme asumaan turvakodille perheemme kanssa.
Koulut suljettiin ja oppilaat siirtyivät etäopetukseen.
Toiset kävivät koulua sähköpostitse, toiset videoyhteydellä. Henkilökuntamme auttoi heitä tehtävissä aamusta iltaan.
Lapsista ja nuorista tuli pian ammattilaisia internet-yhteyksien käytössä – niin seurakunnan tapahtumiin osallistumisessa, koulutehtävien tekemisessä kuin kavereiden tapaamisissa Zoomissa!
Lapset oppivat näissä poikkeuksellisissa oloissa järjestystä ja elämänhallintaa ja vastuunkantoa. Kaiken keskellä myös kodin yhteiset raamattu- ja rukoushetket spontaanisti pitenivät.
"Rukouksemme on,
että oppisimme katsomaan asioita
Jumalan silmin ja näkemään
ongelmien sijasta mahdollisuuksia!"
