Muut kielet:

Lopputalvi on vaikeinta aikaa Bulgarian slummikylien perheille. Edellisen kesän lyhytaikaisten töiden säästöt on käytetty loppuun. Talvella on vaikea löytää edes huonosti palkattuja töitä. Joka vuosi tähän aikaan perheitä koettelee tavallista pahempi puute. Jokainen leipäpala on arvokas.

Myös kuluneena talvena jaoimme kylien lapsille, köyhimmille perheille ja vanhuksille keittoa ja ruokatarvikkeita seurakuntien vapaaehtoisten avulla. On sydäntäsärkevää nähdä näitä ihmisiä. Perustarpeiden puute kalvaa heidän ruumiitaan ja myös painaa maahan heidän itsetuntoaan ja toivoaan.

Karnaren hökkelikylän soppakeittiöllä (kuvassa) käy 30 lasta. He tarttuvat lusikkaan valtavalla ruokahalulla. Jumala avasi meille oven näiden unohdettujen ihmisten luo. Olemme ruuan lisäksi saaneet jakaa  kylien lapsille lämpimiä talvivaatteita, jalkineita ja perheille äitiyspakkauksia.

Tammikuun jälkeen kyliä on koetellut kaksi influenssaepidemiaa. Ensin tuli "A"-flunssa, ja sen jälkeen alkoi riehua "B". Joka kerta kun tiimimme kävi kylissä, kaikki asukkaat yskivät ja pärskivät ja lasten nenät vuotivat.

Kukaan ei olisi arvannut, että A:n ja B:n jälkeen tulisi vielä epidemia, joka aiheuttaisi poikkeustilan paitsi Bulgariassa, myös koko maailmassa...

Kukaan ei teidä, kuinka monet näistä ihmisistä ovat saaneet tai tulevat saamaan tartunnan. Hygienia slummikylissä on alkeellista. Perheet elävät mökeissä, joissa ei ole juoksevaa vettä. Ei ole puhettakaan käsien säännöllisestä pesusta saippualla. Kukaan ei mieti hengityssuojainta, kun ei ole edes takkia, tai terveellistä ruokaa vastustuskyvyn parantamiseksi, kun ei aina ole leipääkään...

Emme pysty täyttämään heidän kaikkia tarpeitaan.
Mutta voimme viedä heille
Hyvän sanoman ja tehdä sen,
mihin Jumala antaa meille resursseja
auttaaksemme heitä selviämään.