UUTISLEHTI KESÄ-HEINÄ 2016

 

Paikkoja, joihin emme olisi ikinä menneet, jos tätä työtä ei olisi

IGNAT IVANOV, toiminnanjohtaja

Kun isäni, pastori Boris Bulgariassa, aikanaan perusti  seurakunnan Filipovtsin romanislummiin, hän oli ainoa "valkolainen", joka sai tulla kylään. Vähitellen kyläläisten luottamus muihin hänen kanssaan tuleviin ulkopuolisiin kasvoi. Aloitimme siellä myös soppakeittiön ja lukuopetuksen. Sen jälkeen monet ystävät eri maista  ovat käyneet tässä seurakunnassa.

Toukokuussa ulkomaalainen nuortenryhmä vieraili eräässä toisessa romanikylässä remontoimassa rukoushuonetta, jossa pidämme soppakeittiötä. (Tällaisia ryhmiä on ollut useita.) Nuoret ihmettelivät, kun bussinkuljettaja ei uskaltanut ajaa sisälle kylään...

Heille itselleen kylässä vietetty viikko oli ainutlaatuinen. He pääsivät paikkaan, johon vain aniharva ulkopuolinen voi mennä - syrjäiseen Itä-Euroopan romanikylään - ja saivat henkilökohtaisen yhteyden perheisiin ja lapsiin, joita autamme.

Itsekin olen työmme myötä käynyt paikoissa, joihin en muutoin olisi ikipäivänä mennyt ja joista en ollut kuullutkaan. Samoin te lukijat olette lehtemme kautta tutustuneet niihin ja ennen kaikkea niissä eläviin ihmisiin, jotka tarvitsevat meitä. Tässä numerossa on yksi tällainen paikka: Tule mukanamme Palijovon kylään!

.............................................

Palijovon kylä: 

Toivottomia perheitä ja heitteilläolevia lapsia  hajalle ammutun tien takana

Unohdettu kylä

Olemme jo muutaman vuoden ajan tehneet työtä Ukrainan köyhissä syrjäkylissä. Palijovon kylä on  35 km:n päässä Odessasta, mutta matka vie paljon aikaa. Osa tiestä on aivan hajalla ja täynnä valtavia kuoppia. Armeija käyttää läheisiä peltoja ampumakoulutukseen.

Kylä matalan merenlahden rannalla on täysin syrjässä ja unohdettu Asukkaat elivät ennen kalastuksesta. Se oli hyvää aikaa. Mutta muutama vuosi sitten eurooppalaiset valvojat kävivät siellä ja asettivat kalastuskiellon. Kalanjalostustehdas suljettiin, ja ihmiset jäivät ilman elantoa. Ränsistyneessä asuntolassa on nyt pelkkiä työttömiä.

Suurin osa aikuisista on alkoholisoitunut

Kaduilla on toimettomia, juopuneita kyläläisiä. Ilmapiiri on apaattinen, ihmiset juovat ja istuvat ulkona. Heillä ei ole mitään toivoa paremmasta. Ne muutamat, jotka eivät aina juo, käyvät paikallisilla maatiloilla kausitöissä. Alkoholoisoitunut väki varastaa samoilta maatiloilta...

”Kaikki täällä polttavat hamppua, nuoret ja vanhat”

Näin sanoivat meille Palijovon asukkaat. Joka paikassa tosiaankin kasvaa tiheänään hamppua. Elämä on poissa raiteiltaan. Monet asukkaat ovat olleet vankilassa useitakin kertoja.

     Lapset seuraavat vierestä tätä kaikkea... He ovat yksin vailla ohjausta ja huolenpitoa ja kulkevat kylällä nälissään ja resuisina.

Pidämme pyhäkoulua entisen kalastajan kodissa

Eräs äiti lapsineen lähti kaupunkiin miehen jatkuvan juomisen vuoksi. Siellä joku kutsui hänet seurakuntaan, jossa Mission Possiblen Odessan työn johtaja Oleg Kaljakin on sivutoimisena pastorina. Äiti tuli uskoon ja päätti palata lasten kanssa miehensä luo. Hän ymmärsi, että kylän lapset ja aikuiset tarvitsivat juuri sitä, mitä hän oli itse löytänyt: evankeliumia ja apua. Äiti ehdotti, että alottaisimme toiminnan Palijovossa ja avasi perheen kodin sitä varten, eikä miehelläkään ollut mitään sitä vastan.

Nyt yhteensä parikymmentä lasta käy pyhäkoulussa, jota tiimimme pitää kerran viikossa. Lapsille se on viikon kohokohta, he odottavat aina oven edessä! Viemme myös ruokaa ja vaatteita. Hankimme lapsille kouluvaatteita ja autamme läksyissä, opetamme erilaisia perusasioita ja neuvomme käyttäytymisessä.

Teemme yhteistyötä tiiviisti myös kylän johdon kanssa kanssa. Parhaillaan käsittelyssä on kysymys tilojen saamisesta lasten ja nuortenkerhoa varten.

Itä-Euroopassa on tällä hetkellä hyvät mahdollisuudet tehdä evankelionti- ja avustustyötä. Käytännössä meitä rajoittaa vain omien voimavarojen puute.

..............................................

Oikeaan aikaan oikeassa paikassa!

Työntekijämme Lilja ja Tanja kertovat Palijovon työn hedelmistä

”Näen, että te olette erilaisia kuin me. Voisinkohan puhua kanssanne hetkisen?”

Kun vuosi sitten aloitimme kerhon, monet vanhemmat olivat epäluuloiseia. Nyt he ovat kiitollisia työstämme. ja olemme ystävystyneet monien kanssa. Eräs äiti sanoi: ”Näen, että te olette erilaisia kuin me. Voisinkohan puhua kanssanne hetkisen.” Hetkinen venyi puoleksitoista tunnisksi. Meillä oli valtavan hyvä keskustelu, ja hän kyseli paljon Jumalasta.

Viemme perheille mahdollisuuksien mukaan erilaista avustusta. Erityisesti joulutervehdyksemme teki vanhempiin vaikutuksen. He olivat mykistyneitä, kun jaoimme lapsille ja perheille paketteja, joissa oli uutta, hyvää tavaraa!

Traaginen räjähdys

     Heti työn alkuvaiheissa koimme, että olimme oikeaan aikaan oikeassa paikassa. Kylän lähellä on varuskunta, ja usein harjoitusten jälkeen lapset menevät alueelle keräämään hylsyjä. Pahaksi onneksi he löysivät räjähtämättömän kranaatin ja alkoivat tutkia sitä asuntolan käytävässä! Joukkoon liittyi muitakin lapsia. Eräs siellä asuva perheenisä kuuli ääniä ja meni katsomaan. Kauhistuneena hän käski lasten heti mennä syrjään ja otti kranaatin varovasti viedäkseen sen pois. Lapset lähtivät kuitenkin uteliaina hänen peräänsä! Juuri samaan aikaan pikkubussimme ajoi paikalle. Lapset juoksivat meitä vastaan ja pelastuivat täpärästi, sillä heti sen jälkeen räjähti! Mies loukkaantui pahasti. Hän menetti toisen kätensä, ja vatsan alueelle iskeytyi sirpaleita.

Isän sairaalakulut ja vammautuminen olivat katastrofaalinen asia perheelle, joka muutenkin eli suuressa köyhyydessä. Autoimme perhettä maksuissa ja viemme kylässä käydessämme perheelle ruokaa ja  vaatetta. Rohkaisemme heitä ja rukoilemme heidän kanssaan.  He tarvitsevat kipeästi tukea.

”Tulitte juuri oikeaan aikaan!”             

     Kylän koulussa olemme pitäneet yläluokkalaisille huume- ja muuta valistusta. Oppilaat ja opettajat ovat antaneet paljon hyvää palautetta.  Tieto on ollut tärkeämpää kuin arvasimmekaan. Pidimme tunnin myös aiheesta ”Kuinka voit varjella itsesi ennen avioliittoa”. Eräs tyttö sujautti sen jälkeen käteemme lapun: ”Tulitte juuri oikeaan aikaan. Nyt tiedä, miten minun pitää toimia!” Saamme kylvää näiden oppilaiden elämään hyvää siementä - ja nyt he myös tietävät, keneltä voivat kysyä lisää.

Tanja (vas.) ja Lilja pitämässä huumevalistustuntia päihdeongelmista kärsivässä kylässä.

Nämä lapset ja 300  muuta käyvät Mission Possiblen kristillisissä kerhoissa Ukrainan köyhissä syrjäkylissä.
”Meihin on tehnyt suuren vaikutuksen lasten avoimmuus. Sanoma Vapahtajasta on synnyttänyt heidän sydämessään vilpittömän uskon ja heille on syntynyt aito suhde Jumalaan. He käyvät erittäin mielellään kerhossamme ja kyselevät paljon”, ohjaajat kertovat.

..............................................................

Roma, vuohienhoitaja

Koulutoverien pilkkaama poika tulee nuorempien kanssa lastenkerhoon

Kyläkoulun opettaja (kuvassa nuoremman pojan kanssa s. 2) luopui työstään, vaikka piti siitä paljon. Yksinäisen äidin oli mahdotonta tulla toimeen palkalla, jota ei edes maksettu säännöllisesti. Se ei riittänyt lasten ruokaan, ja vielä olisi pitänyt maksaa sähkö ja vesi ja ostaa vaatteita ja polttopuita. Voidakseen ruokkia kaksi poikaansa, joista toinen oli aivan pieni, äiti alkoi pitää lehmää ja muutamaa vuohta.

Maitoa saatiin omaan käyttöön ja myös myyntiin. Muutaman vuoden kuluttua vuohilauma oli kasvanut, ja vanhempi poika Roma pystyi auttamaan äitiä. Pojan päivä alkaa aamuviideltä, kello 8 hän menee kouluun. Kotiin tultuaan hän hoitaa vuohia ja illalla tekee läksyt. Se on raskasta, mutta Roma ymmärtää, että äiti ei selviäisi ilman häntä - ja vuohet olivat heille elintärkeitä. 

Talvella vastasyntyneet kilit ovat poikien huoneessa, koska eläinsuojassa on liian kylmä. Poikien vaatteet ovat siksi vuohien hajun läpitunkemia. Roma kärsii suuresti ikätoveriensa pilkasta ja on yksinäinen.

Kun aloitimme pyhäkoulun, vain viisivuotias pikkuveli Sasha kävi siellä. Kävimme tapaamassa äitiä ja viemässä perheelle avustustarvikkeita. Kerroimme äidille toiminnasta, jonka olimme alkaneet kylässä. Hän osoittautui avoimeksi ihmiseksi, hän keskusteli mielellään ja kertoi elämästään. Tämän vierailun jälkeen myös isoveli alkoi käydä pyhäkoulussa ja on innokkaasti mukana, vaikka on muita vanhempi. Hän kuuntelee erittäin mielellään Raamatun kertomuksia, vastaa opettajan kysymyksiin ja kyselee asioista enemmän. Kerhossa häntä ei pilkata, vaan rohkaistaan ja autetaan.

Veljekset tuntevat olevansa maailman syrjäänheittämiä. Yritämme rohkaista ja tukea heitä ja selitämme, kuinka arvokkaita ja ainutlaatuisia he ovat Jumalan silmissä ja kuinka he voivat olla rohkeasti toisten seurassa ilman alemmuudentunnetta.  Opetamme heille Raamatusta, että heillä on oma paikka ja tehtävä.

.........................................................

”Tätäkö vain on elämä?”

Kerhon opetus antaa oikean suunnan lapsille, jotka ovat nähneet vain alkoholismia ja toivottomuutta

Palijovon, kuten monen muun kylän lapset, ovat elämässään nähneet vain puutetta, toivottomuutta ja alkoholismia, ja monen kotona on myös siitä seuraavaa väkivaltaa. Vanhemmat vajoavat apatiaan, kun eivät pysty huolehtimaan lapsistaan, ja alkavat juoda entistä enemmän. Myöhemmin lapset seuraavat heidän esimerkkiään...

Myös Diman ja Genan äidillä on alkoholiongelma. Kotiolot ovat erittäin vaikeat. Pojat tulevat mielellään lastenkerhoon ja juoksevat aina meitä vastaan. Ensimmäisellä kerralla he saivat äidiltä ankarat torut. Menimme juttelemaan äidin kanssa. Hän tuli mukaan kerhon seuraavaan kokoontumiseen ja sen jälkeen hän on antanut lasten käydä siellä.

Dima kuuntelee tarkasti Raamatun kertomuksia ja osaa kertoa elämästään esimerkkejä ja tilanteita, joihin opetuksia voi soveltaa. Näin lapset saavat elämälleen ja valinnoilleen selkeän pohjan ja oppivat ymmärtämään, mikä on oikein ja mikä väärin. Pojat osallistuvat myös peleihin ja leikkeihin ja askarteluihin. Opetamme lapsia tekemään kauniita esineitä luonnon aineksista.

Kerromme kerhossamme Palijovon lapsille toisenlaisesta elämästä ja näytämme heille esimerkkiä omalla elämällämme. Opetamme heitä rakastamaan vanhempiaan ja puhumme siitä, kuinka tärkeä perhe on.

....................................................

KERÄYS: ODOTTAMATON PUTKIREMONTTI JEKATERINBURGISSA

Turvakotimme Jekaterinburgissa on paikka täynnä toimintaa ja elämää! Talo on maksimaalisessa käytössä, lapsia on koko ajan niin paljon kuin sinne mahtuu.

     Joudumme tekemään odottamattoman, ison remontin. Seitsemän vuotta käytössä olleeseen rakennuksen lämmitysputkistoon on tullut syöpymisvaurioita ja vuotoja. Teemme remontin kesällä, jotta syyskylmien tullessa talo on lämmin. Samalla parannamme WC- ja suihkutilojen toimivuutta. Kustannusarvio on n. 12 000 euroa.

Kaikki apu näihin ylimääräisiin kuluihin on tervetullutta! Kiitos kaikille! Varat voi lähettää viestillä ”Remontti”, tilinumerot ovat vieressä.

Andrei Ivanov kertoo lyhyellä videolla tästä tarpeesta

LATAA KOKO LEHTI PDF-MUODOSSA

Categories: 

Kampanja

NÄE LAPSI

Kampanja

FACEBOOK