UUTISLEHTI 5/2017

"Ihmiset Euroopassa eivät ole enää kiinnostuneita evankeliumista!"
– Onko näin?

Toiminnanjohtajan terveisiä Albaniasta

 

”Nyt ei ole herätystä.”

Näin on sanottu jo monta vuotta Itä-Euroopassakin, ei vain lännessä. Kommunismin jälkeisenä aikana oli helppo koota isoja kuulijakuntia. Mutta nyt monet puhuvat siitä, että seurakunnissa eletään ”pysähtyneisyyden aikaa” eikä ihmisiä enää kiinnosta evankelilumi vaan elintason nostaminen.

Kävin juuri Albaniassa, muslimienemmistöisessä maassa, jossa Mission Possiblen toiminta alkoi 25 vuotta sitten heti kun maa avautui. Eivät ihmiset sielläkään tule suurin joukoin seurakuntaan pelkän jumalanpalvelusilmoituksen perusteella. Tarvitaan erilainen lähestymistapa.

Ihmiset, niin nuoret kuin vanhat, ovat kiinnostuneita evankeliumista.
Heidät täytyy vain johtaa evankeliumin luo luontevalla tavalla,
joka koskettaa heidän käytännön elämänsä tarpeita.

Päiväkerho, perhekurssi, taidekerho, jalkapallo, kirjasto...

Albanian työmme keskuspaikka on Bathoren köyhä lähiö Tiranan lähellä ja siellä ”Toivon keskus”. Tiimimme käyttää kaikkia mahdollisia keinoja ja etsii uusia ideoita luodakseen kontaktin asukkaisiin.

Järjestämme mm. erilaisia kursseja ja tapahtumia. Kurssit käsittelevät aiheita, joista on ihmisille ja paikkakunnalle todellista hyötyä, esim. ihmissuhteita, perhe-elämää, terveyttä, tietokoneen käyttöä. Samalla osallistujat tutustuvat kristilliseen maailmankuvaan ja kuulevat evankeliumin, moni heistä ensimmäistä kertaa.

Kuvissa: Toivon keskuksen etupiha täyttyi kuulijoista, kun järjestimme evankelioivan konsertin. Paikka on asukkaille tuttu, koska he käyvät täällä erilaisilla kursseilla ja meillä on siellä yleinen kirjasto ja lasten päiväkerho. Nuoret esiintyivät myös.

Nuoret tulevat keskukseen ja seurakuntaan

Toimintakeskus on täynnä lapsia ja nuoria. Minuun teki vaikutuksen heidän intonsa. Vetäjät aktivoivat nuoria suunnittelemaan ja toteuttamaan ulospäinsuuntautuvaa ohjelmaa.

Keskus tarjoaa köyhien perheiden lapsille toimintaa, esim. jalkapalloa. ”Opetan pojille arvoja ja periaatteita, jotka kuuluvat hyvään kaveruuteen ja reiluun peliin. Ja sen lomassa opetan myös uskosta,” nuorisotyöntekijämme sanoi.

Klevis teki päätöksen!

Yksi nuortenryhmän pojista on Klevis. Hän tuli ensin mukaan lasten ja nuorten taidekurssille. Viimeisen tunnin jälkeen hän tuli juttelemaan opettajan kanssa ja sanoi, että on miettinyt paljon Jumalaa ja uskonasiaoita.

”En tiedä, mitä tehdä. Jos alan seurata Jeesusta, perheeni on sitä vastaan. Mutta jos haluan säilyttää hyvät välit kotiin, sitten en voi seurata Jeesusta... Tämä on minulle tosi vaikea päätös.”

Klevis alkoi käydä nuorten tapahtumissa keskuksessamme, ja eräässä nuortenillassa hän astui esiin ja halusi puheenvuoron (kuva alla):

“Uskon Jeesukseen. Hän on vastannut rukouksiini. Olen nyt kuukauden ajan joka ilta lukenut Raamattua.”

Klevis oli tehnyt päätöksensä!

Unohdetuille apua ja käytännön rakkautta

Annamme alueen hädänalaisille perheille ruoka-, vaate- ja remonttiapua. Autamme heitä sairaalakuluissa. Ihmiset, jotka ovat jääneet yksin ongelmiensa keskelle, saavat apua ja tukea juuri oikealla hetkellä.

He ymmärtävät, että heitä rakastetaan aidosti ja he ovat tärkeitä. Heidän seuraava kysymyksensä on, miksi teemme tämän kaiken heidän hyväkseen. Siihen on helppo vastata, ja  he haluavat kuulla lisää.

Minne ikinä viedään apua ja evankeliumia, ihmisiä tulee uskoon
– kaiken aikaa ja kaikkialla.

 

Nuoren tytön pulloposti johti Vadimin ja Tanjan turvakodin johtajiksi ja sijaisvanhemmiksi

Vadim ja Tanja Taran ovat 15 vuoden ajan tehneet Pietarissa työtä hylättyjen ja hädänalaisten lasten hyväksi. He ovat tiiminsä kanssa vaikuttaneet  turvakodissamme satojen lasten ja perheidän elämään ja ottaneet myös omia sijaislapsia. Perheessä on neljä poikaa ja tyttö.

Tässä Vadimin, Tanjan ja jo teini-ikäisten lasten ajatuksia:

- Kun tulimme Pietariin vuonna 2002, ajattelimme viipyä siellä vuoden. Tehtävänämme oli organisoida Mission Possiblen raamatunopetusohjelma. Sen jälkeen olimme tienhaarassa ja mietimme, mitä meidän pitäisi tehdä. Meillä oli mahdollisuus tulla mukaan Mission Possiblen katupartio- ja turvaktotityöhön.

- Päätimme etsiä Jumalan johdatusta paastoten ja rukoillen. Neljäntenä päivänä, kun olimme joen rannalla kävelemässä, näimme rannassa pullon, joka oli suljettu korkilla, ja siinä oli vihertynyt kirje - kuin merirosvotarinoissa. Avasin pullon uteliaana. Kirjeessä nuori tyttö vuodatti sydäntään:

”En tiedä, miksi elän, kukaan ei rakasta minua. Minulla ei ole ketään ystävää. En tiedä, miten jatkaa.”

 

- Sanoin silloin Tanjalle, että tämä on Jumalan vastaus meille.  Niin meistä tuli turvakodin vanhemmat, Vadim kertoo.

Vadimilla ja Tatjanalla ei ole omia lapsia, mutta he ottivat useita turvakodin lapsia perheenseensä sijaislapsiksi

- Keskustassa olevan kriisikodin lisäksi saimme kaupungin laidalta toisen talon, jossa voimme pitää lapsia pitkäaikaisesti. Remontoimme taloon lisäkerroksen. Tämä on paikka, jossa nuoret voivat kokoontua.

- Suurin haaste lasten kanssa on ollut, että meidän vanhempina tulee ”seistä muurinaukossa” heidän puolestaan. He olivat pieniä, kun tulivat meille, mutta nyt he ovat 15-16 –vuotiaita. Nyt on tärkeintä, että he säilyttäisivät uskon ja pystyisivät kulkemaan harmaata massaa vastaan, jonka he kohtaavat joka päivä, Vadim sanoo.

- Vaikein asia ja suurin surumme tänä aikana on ollut, kun yksi sijaislapsistamme päätti 15-vuotiaana lähteä pois, Tanja sanoo. - Hänen elämänsä ei ole sellainen kuin toivoisimme sen olevan eikä ole hänelle hyväksi.

Keskustan kriisikodissa ei uusien määräysten vuoksi enää voi  asuttaa pelkästään lapsia, ja se toimii nyt äitien ja lasten turvakeskuksena. Mutta tällä tavoin koti vaikuttaa sekä lasten että äitien elämään.

Vadim ja Tanja ovat saaneet olla vastaamassa niihin ongelmiin, joista he lukivat pullopostin hätähuudossa. Siitä kertovat heidän kasvattiensa sanat:

”Haluan kiittää heitä, että he ottivat meidät perheeseensä. He eivät jättäneet meitä. Tunnemme olevamme tärkeitä ja tarpeellisia. He auttavat ja tukevat erilaisissa ongelmissa.” Kolja 

”Jouduin huostaanotetuksi ja sain kuulla viranomaisilta, että minulle on paikka Mission Possiblen turvakodissa. Muistan hetken, kun tuleva äitini Tanja haki minut sinne, ja turvakodilla tapasin ensi kerran Vadimin. Pidin heistä heti.”  Nikita

”Käymme yhdessä seurakunnassa. Iltaisin luemme, juttelemme erilaisista kysymyksistä ja kerromme toisillemme miten päivä on mennyt.” Nuorempi Nikita

”Joka ilta kokoonnumme kaikki kotona, vietämme aikaa yhdessä, luemme Raamattua, rukoilemme yhdessä erilaisten asioiden puolesta.” Dasha

”Olen kiitollinen, että he ilmestyivät elämääni, ohjasivat oikealle tielle ja opettavat minua kaikessa. Suuret kiitokset siitä, että he rakastavat minua. On vaikea kuvailla kaikkea sitä rakkautta, jota olen täällä saanut kokea.” Vlad

Kuvassa Tanja äitien ja lasten kanssa Pietarin keskustassa olevassa kriisikodissa.

Eivät enää hylättyjä vaan rakastettuja!
Mission Possiblen turvakeskuksissa asuu vuodessa yli 200 lasta ja nuorta.
Kiitos tuestasi, joka tekee sen mahdolliseksi!

Apua ja evankeliumia Transnistriaan:
Lasten raamattukerhoja, leirejä, tukea vammaisille lapsille

Transnistria on pieni alue Moldovan ja Ukrainan välissä. Joitakin vuosia sitten Mission Possible aloitti paikallisen vapaaehtoisryhmän kanssa lasten kristillisen kerhotoiminnan kylissä. Tuemme myös kesäleirejä näille lapsille ja nuorille sekä ympärivuotista toimintaa ja leirejä invalidilapsille ja heidän perheilleen.

Kymmenet vapaaehtoiset ovat mukana järjestämässä kerhoja ja leirejä. Kuluneena kesänä pidettiin kolme leiriä. Niiden koordinaattori Svetlana pitää niitä loistavana mahdollisuutena osoittaa Jumalan rakkautta ja tutustuttaa heidät evankeliumiin.

– Eivät nämä leirit helppoja ole, varsinkaan vammaisten lasten leiri. Mutta lasten iloiset hymyt  saavat meidät unohtamaan kaiken vaivan! Tämä leiri on tärkeä myös vanhemmille, joiden vastuulla on lasten tarpeista huolehtiminen vaikeissa elämänolosuhteissa. Leirillä he voivat levähtää, tavata toisia vanhempia ja rohkaistua. Rukoilemme, etteä voisimme auttaa heitä oikein ja johtaa heidät uskoon."

  – Tämän leirin aikana istahdin juttelemaan erään äidin kanssa käsityöosastoon. Hän oli ollut leirillämme aiemminkin. Taustalla kuului lasten laulua, ja äiti alkoi laulaa mukana. Sitten hän sanoi hymyillen: ”Täällä on niin hyvä olla! Saan unohtaa hetkeksi kaikki huoleni. Ja rakastan näitä lasten lauluja! Laulan niitä kotonakin.”

– Tämän äidin lapsi vammautui lääkärin hoitovirheen vuoksi. Mutta sen sijaan, että hän olisi katkeroitunut Jumalaa kohtaan, hän turvautuu Jumalaan ja laulaa näitä iloisia lauluja Hänen rakkaudestaan. Itselleni tämä on rohkaiseva todistus ja uskon, että työstämme tulee paljon tällaista hedelmää, Svetlana toteaa.

 

”Baby  box” - ”vauvalaatikko” - sai Venäjällä uuden merkityksen!  

 

Mission Possiblen äitiyspakkausohjelma on käynnistynyt nyt myös Venäjällä! Kuten Bulgariassa, siihen kuuluu paljon enemmän kuin vain pakkaus.

Käytämme pakkauksesta termiä ”Babybox” ("бэби бокс"). Tämä sana on Venäjällä tarkoitttanut sairaalan tai muun rakennuksen ulkoseinässä olevaa luukkua, johon synnyttänyt äiti voi nimettömänä jättää vauvansa. Mutta nyt tämä sana liittyy aivan päinvastaiseen eli siihen, miten synnyttänyttä äitiä autetaan pitämään vauvansa!

 

Siperian Krasnojarskin työmme vetäjä Ljuba (kuvassa vasemmalla) on turvakodin äiti ja organisoi hädänalaisille lapsille ja perheille kristillistä toimintaa ja apua. Hän tekee myös työtä odottavien ja synnyttäneiden äitien parissa auttaakseen heitä luopumaan abortista ja pitämään syntyneen lapsensa. Ljuba on aloittanut äitien ja vauvojen auttamiseksi äitiyspakkausohjelman.

- Kävin synnytyssairaalassa ja puhuin siellä erään nuoren äidin kanssa, Ljuba kertoo - Hän oli päättänyt antaa lapsen pois jo siinä vaiheessa, kun sai tietää olevansa raskaana. ”Mutta kuinka niin!” ajattelin. ”Pieni suloinen lapsi on syntynyt maailmaan, eikä kukaan halua häntä!

- Keskustelin lisää tämän äidin kanssa. Sitten menin takaisin turvakodillemme ja valmistin äitiyspakkauksen, jossa oli vaatteita, vaippoja, tuttipulloja ja kaikkea tarpeellista äidille ja pikkuiselle, uskoen, että voisin antaa sen tälle äidille.

- Ja tapahtui ihme! Viikonlopun aikana äidin ajatukset muuttuivat, hänen sydämensä heltyi tätä pientä ihmistä kohtaan ja hän päätti pitää lapsensa! Taas yksi vauva, joka saa jäädä äitinsä luo eikä joudu heti synnyttyään lastenkotiin! Autamme tätä äitiä ja lasta jatkossakin!

Kuvassa Ljuba kokoamassa äitiyspakkausta. Turvakodin seinä on täynnä kuvia lapsista, jotka ovat pelastuneet kadulta. Ljuba on myös itse adoptoinut miehensä useita lapsia.

- Oli erityisen koskettavaa valmistaa äitiyspakkaus myös erälle vasta 17-vuotiaalle äidille. Hänen poikansa syntyi kuukautta ennen aikojaan. Äiti itse on lastenkodin kasvatti eikä hänellä ole ketään läheistä henkilöä. Mutta nyt meistä on tullut hänelle ne puuttuvat läheiset ystävät ja tukihenkilöt, ja autamme häntä hoitamaan ja kasvattamaan lasta. Tunnen suurta iloa ja onnea, kun saan huolehtia heistä!

”Unohtaako vaimo rintalapsensa, niin ettei hän armahda kohtunsa poikaa? Ja vaikka he unohtaisivatkin, minä en sinua unohda.” (Jes. 49:15)

Tämä 17-vuotias  äiti sai äitiyspakkauksen ja Ljubasta tukihenkilön itselleen ja lapselle.

Ennen ”vauvalaatikko” tarkoitti vain tätä:

”Vauvalaatikko” (”Babybox” - ”бэби бокс” ) on surullisessa merkityksessään vauvan hylkäämiseen tarkoitettu luukku. Sen sisäpuolella on lämmitetty ja ilmastoitu sänky. Luukku sulkeutuu 30 sekunnin kuluttua, ja hoitohenkilökunta saa hälytysviestin. Vauva annetaan lastensuojeluviranomaisille. Ei ole tarkkoja tietoja siitä, kuinka paljon tällaisia luukkuja on ja kuinka palon lapsia on jätetty niihin.

Babyboxia on nimitetty myös ”elämän ikkunaksi” tai ”pelastuksen kehdoksi”, koska kriisiperheen lapsen henki saattaa sen avulla säästyä. Luukkuja on kuitenkin kritisoitu siksi, että tällä käytännöllä loukataan lapsen oikeutta tietää biologiset vanhempansa.

”Baby box” Jekaterinburgissa Pyhän Innokentiuksen kirkon seinässä. Kuva Wikipediasta 

 

Linkkinä ketjussa: 

”Herra näytti minulle, että mummotkin kelpaavat!”

Linkkinä ketjussa -sarja kertoo työmme ystävistä, jotka ovat eri tavoin lähteneet tekemään
Pienimmän parhaaksi –äitiyspakkausprojektista totta.

Viime marraskuussa nurmijärveläisen Arja Laurikaisen, 74, puhelin soi. Kyseessä oli Mission Possiblen osoiterekisterin liittyvä puhelu, jonka yhteydessä Arja kuuli myös Pienimmän parhaaksi -projektista.

Arja oli Paavo-miehensä kanssa ollut 20 vuotta vapaaehtoisena Venäjän lasten avustustyössä. Pari vuotta sitten he jättivät sen nuoremmilleen. Äitiyspakkausohjelma kuitenkin osui ja upposi Arjan sydämeen heti. Ensin hän toppuutteli itseään, mutta toisin kävi:

– Tuon puhelinkeskustelun jälkeen meillä alkoi työ, jonka ei pitänyt olla mummoille mahdollista. Eihän minulla ole enää vauvaikäisiä lastenlapsiakaan. Herra kuitenkin näytti, että mummotkin kelpaavat!  Yhdeksän kuukauden rykäys, ja lähetimme ensimmäisen lavan: 28 laatikollista vaatteita!

Arja kertoi projektista muutamille ystävilleen ja järjesti tammikuussa Nurmijärvellä Pienimmän parhaaksi -tilaisuuden. Mukaan tulleista löytyi innokkaita neulojia ja ompelijoita. Arja hommasi Nurmijärvelle kaksi vauvanvaatekeräyspistettä. Nyt on monta laatikkoa odottamassa lähtöä.

– Tämän työn suurin anti on, että ystäväpiiriini on tullut aivan uusia ihmisiä. On sukankutojamummoja, filtinvirkkaajaviisikymppisiä ja peittojen ompelijarouvia. Vanhemmat henkilöt tavoitan minä. He tavoittavat lastensa perheet ja nämä nuoret tuttavaperheensä, joissa niitä vauvoja on.

Arja toteaa:

Tässä työssä voivat kaikki olla mukana.
On siunattua tietää, että omien käsien kautta kulkenut vaate jatkaa matkaansa niihin käsiin,
jotka sitä todella tarvitsevat,

Nurmijärven keräyspisteet:

  • NKY:n kirpputori, Klaukkalantie 124, ti-pe 12-17, la 11-15, 050-3264049
  • Viirin kirppis, Yrittäjäntie 9, ma-pe klo 10-19, la 10-16, su 11-16.

Yhden äitiyspakkauksen kokonaiskulut ovat n. 50 euroa
Ole mukana sinulle sopivalla summalla, viite 7773,
tilinumero Nordea FI85 2309 1800 0153 17. 
Kiitos avustasi!

 

 

 

 

Paremman huomisen lahjakortit

Paremman huomisen lahjakortti vaikuttaa, eikä se jää lojumaan pöytälaatikkoon tai hyllylle.

Sen kautta voit olla luomassa parempaa tulevaisuutta sille, jonka elämän olosuhteet ovat haastavat eikä tulevaisuus lupaa toivoa paremmasta.

Paremman huomisen lahjakortti on erilainen lahja henkilölle, jolla on jo paljon - vaikka syntymäpäiväksi tai jouluksi. Voit lahjoittaa ystävällesi tai läheisellesi sitä sydämen iloa, mitä paremman tulevaisuuden ja toivon antaminen toisille synnyttää. Samalla lahjakortti lisää tietoa ja voi toimia kutsuna lähteä mukaan lähimmäisten auttamiseen.

Lahjakorttivaihtoehtoja on kolme: 

ÄITIYSPAKKAUS 50 euroa: Lahjoita äitiyspakkaus yhdelle Euroopan köyhimmistä äideistä ja pienokaisista!

SOPPAA JA LEIPÄÄ 35 euroa: Kolmen kuukauden ateriat lapselle Mission Possiblen soppakeittiöissä Bulgarian romanikylissä.

KENGÄT 20 euroa: Monet Bulgarian slummien lapset ja Venäjän heitteille jätetyt lapset kulkevat epäsopivissa ja rikkinäisissä kengissä. Lahjoita kengät suojaamaan yhden tällaisen lapsen jalkoja!

LUE LISÄÄ JA KATSO SISÄTEKSTIT TÄSTÄ.

Tilaus: Оsoitteesta tilaus@mp.org tai puh. 045-8990890. Postitse lähetettävien korttien hintaan lisäämme postimaksun. 

 

LATAA UUTISLEHTI PDF-TIEDOSTONA TÄSTÄ.

Categories: 

Kampanja

NÄE LAPSI

Kampanja

FACEBOOK